Menestyksen vuodet 1977-86

Esipuhe

48-vuotiaalla Oulun Kiskolla on arvokas historia. Aikoinaan toiminta alkoi rautatieläisten ruokatunti peleistä, mutta toiminan kehittyessä Oulun Kisko pääsi parhaimmillaan mestaruussarjaan saakka. Rautatieläiset eivät nykyään vaikuta Kiskon toimintaan, mutta arvokkaan jäljen he ovat jättäneet seuraan ja Pohjoissuomalaiseen lentopalloon.

Vuonna 2011 Oulun Kisko täyttää 50 vuotta, silloin tulemme tarkemmin perehtymään Kiskon historiaa ja nykypäivään. Suuri Kiitos Matti Ländenille, joka kasasi palan Oulun Kiskon tärkeimmistä vuosista.

Terveisin,
Petri Nurro
Oulun Kisko
Puheenjohtaja

 

 

Oulun Kisko – menestyksen vuodet  - tunnetta, tahtoa ja taitoa


Stal Stoczniassa alkoivat pallotanssit mestaruussarjaa varten. Ensi askeleita virittelemässä Timo Kenakkala (2) ja Pekka Vesanto (10). Matti Haapakosken askel on livennyt. Eero Alatalo (8) ja Tuomo Niemi (7) ihmettelevät.

Arvoisa lukija!

Tämä kirjoitus on kunnianosoitus kaikille niille henkilöille, jotka olivat mukana rakentamassa pohjoisen lentopalloilun erästä virstanpylvästä – Oulun Kiskoa sen menestyksen vuosina. Kunnianosoitus lankeaa niin kiskolaisille kuin myös muille aikalaisille, vaikka verkon toiselta puolen. Elettyjä ja värikkäitä aikoja muistellessa on mukava lähettää terveisiä myös sinne, missä passit ovat aina kohdallaan: ylävitoset Timo Kumpuniemelle, Eero Mäkiselle ja Osmo Suvannolle.

Tämä ei ole mikään virallinen historiikki tai tieteellinen dokumentti tuon ajan tapahtumista – ennemminkin lähtölaukaus tuon ajan asioiden ja tapahtumien taltioinnille. Koska muisti on rajallinen, saattaa kirjoituksessa olla jotain pieniä asiavirheitä ja perimätieto on perimätietoa. Kirjoitusta on tarkoitus täydentää ja päivittää jatkossa, sillä kirjoitettavaa noista ja myöhäisemmistä vuosista takuulla riittää.  Kirjoitustyötä tehdessä on ollut mukava todeta, että noiden vuosien aikana kylvetty siemen ei ole mennyt hukkaan – Sun Volley jyrää liigan kärkipaikoilla ja Etta tekee tuloaan takaisin pääsarjaan.

Kirjoitus perustuu allekirjoittaneen hatariin muistikuviin sekä seuraavien henkilöiden kanssa käytyihin juttutuokioihin :

-         Lasse Järvenpää, pitkäaikainen pelaaja ja valmentaja

-         Matti Haapakoski, menestysvuosien runkopelaaja, kapteeni ja valmentaja

-         Jyrki Heino, nousuvuosien runkopelaaja ja kapteeni

-         Timo Kenakkala, passarivirtuoosi , maajoukkuepelaaja sekä luottamustoimia Lentopalloliitossa

-         Jarmo Tanskala, keskipelaajien eliittiä, maajoukkuepelaaja

-         Tuomo Niemi, runkopelaaja, luottamustoimia liitossa ja Sun Volley hallituksessa

-         Kai Stenius, Kiskon kasvatti ja Raision Loimun päävalmentaja

-         Sami Kurttila, Kiskon kasvatti ja Sun Volleyn päävalmentaja


Haastattelussa olisivat yhtä hyvin voineet olla taustavaikuttajat Matti Ruottinen, Seppo Kupila , Eero Mustonen ,Paavo Molander tai Teuvo Makkonen kumppaneineen. Värikkäitä muistoja löytynee myös pelaajapuolelta: Eero Alatalo, Jukka Aho, Seppo Saarinen ,Tapio Peltonen, Jouni Sademies, Pekka Vesanto, Ilpo Makkonen, Vesa Mäkinen, Veikko Kumpumäki, Jari Hassi tai moni muu Kiskon riveissä pisteistä taistellut.

Makoisia lukuhetkiä!

 

Oulussa marraskuussa 2009


Matti Länden

 

PIENI PALA HISTORIAA ….


Kiskon 15-vuotisjuhlat. Puhujapöntössä  edesmennyt Reino Kiiskinen, Kuvassa myös Oulun Kiskon Johtokuntaa Eero Mustonen, Kalervo Säilynoja, Paavo Molander, Lauri Harvala, Matti Ruottinen ja Esko Orajärvi kuvasta puuttuu Seppo Kupila

Kiskon lentopalloilulliset juuret löytyvät 1950-luvun loppupuolen VR:n tavaratoimistosta. Työntekijät pelasivat kesäisin ruokatunnilla lentopalloa ja innostus oli niin kova, että harrastus jatkui myös vapaa-ajalla. Vuonna 1961 innokkaimmat päättivät liittyä seuraan nimeltä Oulun Kisko. Seura oli perustettu jo 1930 – luvulla VR:n konepajalla työskennelleen Reino Kiiskisen toimesta, mutta TUL:n seurat kiellettiin tuolloin Suomessa ja niin Kiskon toiminta hiipui, kunnes 1961 seura herätettiin uudelleen henkiin.

Aluksi lentopalloilu Kiskossa oli kuntoilua ja yhdessäoloa, kunnes vuonna 1965 Veikko Rytkönen ja Kauko Rajaniemi saivat arpajaisten avulla seuralle tarvittavan pesämunan. Arpajaisten voittoina olivat Haaparannasta tuodut , siellä edulliset rannekellot .Kisko sai Oulun kaupungilta salivuoroja  ja sarjatoiminta alkoi  vuonna 1965.

Ensimmäisenä sarjakautena Kisko pelasi perussarjassa ja sarjanousu jäi tuolloin haaveeksi, kun Ylä-Kemijoen Urheilijat osoittautuivat paremmiksi. Perussarjassa Kisko pelasi aina vuoteen 1970, jolloin sarjanousu onnistui ja samalla maakuntasarjasta tuli nykyinen kolmossarja.

Kirjoitus käsittelee ajanjaksoa 1970 -luvun puolesta välistä kevääseen 1986, jolloin Kisko putosi pääsarjasta. Pohjois- Pohjanmaalla , Kainuussa ja Lapissa lentopallotoiminta oli vireää ja nelossarjakin oli kovatasoinen sarja. Urheiluelämää leimasi tuolloin kahden keskusjärjestön toiminta : oli  SVUL ja TUL – ja tämä näkyi ja tuntui myös kentillä.

Oulussa pitkään lentopallotietämys ja kehitys kulminoitui Osmo Hanhelan ja Niilo Steniuksen arvokkaaseen työhön Oulunsuun Heitossa. Oulun NMKYU:n voimamiehiä olivat Timo Kuoksa ja Kauko Blomster. Kempeleessä Matti Niemi esikuntineen rakensi menestystä ja Haukiputaalla dynamona hääri edesmennyt Eero Mäkinen. Pudasjärvellä kipinän oli sytyttänyt jo aiemmin herra nimeltä Pentti Uusi-Illikainen.

Muita tuon ajanjakson poimintoja ovat mm:

  • Suomessa presidentin valta vaihtui Urho Kekkoselta Mauno Koivistoksi, joka sattumoisin on lentopallomiehiä
  • itäinen naapurimme oli Neuvostoliitto, joka oli yhtenä hallitsijana kansainvälisillä lentopalloareenoilla
  • Suomessa maksettiin maito, bensa ja kossu markoilla
  • disco – musa oli muotia, miehillä piti olla viikset, naisilla pitkät kiharat ja olkatoppaukset
  • silmälasit olivat suuria, pelihousut pieniä ja paidat pitkähihaisia
  • Onitsuga Tiger kengät vaihtuivat Adidas Müncheneiksi
  • pallomerkki oli Mikasa ja pallo oli uutena valkoinen
  • Puola yllätti Neuvostoliiton 1976 olympiafinaalissa ja yksi ratkaisija oli herra Wojtowitc, joka hakkasi palloa sensaatiomaisesti kolmen metrin takaa…
  • pallonkäsittelylinja oli tarkkaa – aloitussyötön vastaanotossa vihellettiin kaksoiskosketuksia ja kukaan ei kuvitellut, että jalalla saa joskus puolustaa…
  • aloitussyöttöjä sai torjua ja 3 m:n hyökkäyksessä sai astua viivalle, jos pallo ei ylittänyt keskirajaa…..
  • tuomarit vetivät kotiinpäin, rajatuomarit vielä enemmän -  paitsi Oulussa
  • pelien jälkeen ei kätelty ja verkon läpi sai vit……lla
  • kesäisin hiekalla pelaavia katsottiin pitkään, lukuunottamatta kaupungin puulaakia ja ruokatuntipelejä
  • kännyköitä ilmestyi katukuvaan
  • Kärpät otti sensaatiomaisesti liigamestaruuden keväällä 1981
  • OPS voitti jalkapallokultaa 1979 ja 1980 ja kohtasi Raatissa Liverpoolin
  • OLS hallitsi jo tuolloin jääpallokenttiä
  • salibandyliigasta ei kukaan osannut edes kuvitella , sauvakävely oli hiihtäjien kesäharjoittelua ja mopolla ajaessa ei tarvinnut kypärää
  • Matti Nykänen oli kova jätkä
  • olympialaisissa elettiin boikottiaikoja
  • Lapin Lukko ja Oulunsuun Heitto tekivät ranskalaiset visiitit naisten pääsarjaan
  • Haukiputaan Heiton naiset aloittivat tien kohti pääsarjakautta, joka tuotti hopean ja kaksi pronssia
  • naisten maajoukkueessa esiintyivät Lapin Lukon Marjo ”Pasin sisko” Rautio ja Haukiputaan Heiton Pirkko Vahtola(os. Kumpumäki) – suoraan ykkössarjasta maajoukkueen kapteeniksi
  • kesäturnaukset olivat oikeita valmennustapahtumia ja siirtopaperit piti olla liitossa jo Vappuun mennessä
  • harjoittelemisessa piti huomioida, että peli saattoi kestää kolme tuntia
  • joka joukkueella piti olla ainakin 30 hyökkäyskombinaatiota
  • joka seuralla oli omia junnuja useita joukkueita
  • Reino Kosonen oli jo tuolloin hyvä valmentaja
  • perimätiedon mukaan (vanhan) pallon löivät kattoon Urheilutalolla ainakin Jouni Parkkali, Olli Nenonen ja Jarmo Tanskala sekä Pekka Liukkonen – pölyjä lampuista ovat pyyhkineet Eero Alatalo ja Matti Haapakoski…… Myöhemmin todistetusti Jarmo Tikkanen, Arto Marttilan suoritukseen odotetaan vahvistusta
  • jne………..

 


MUUTAMA MERKKIPAALU KISKON VUOSILTA:


Kuva Iskijästä vuodelta -81. Pallo On heitetty ilmaan mestaruussarjaa varten koko joukkueen voimalla

v     v. 1973 kiharapäinen nuori mies Muhokselta nimeltään Lasse Järvenpää, siirtää paperit Oulun Kiskoon

v     keväällä v. 1974 Kisko nousi 2-sarjaan

v     keväällä v. 1977 Kisko nousi 1-sarjaan

v     v.1978 Raimo Körkkö (18 mo)nousi ensimmäisenä pohjois- suomalaisena pelaajana miesten maajoukkueeseen Kiskon ykkössarjajoukkueesta

v     kaudelle 1979- 80 Lasse jäi valmentajan rooliin , passariksi tuli Timo Kenakkala ja nousu SM –sarjaan sinetöityi Vammalassa huhtikuisena lauantaina 1980

v     kaudella 1980 -81 Kisko ylsi kuuden joukkueen ylempään loppusarjaan Lasse Järvenpään valmennuksessa

v     kaudella 1981 -82 Kisko varmisti paikkansa alemman jatkosarjan kautta Lasse Järvenpää valmensi ja Osmo Suvanto avusti

v     kaudella 1982 -83 Kisko ylempään jatkosarjaan, Lasse Järvenpää valmensi, Osmo Suvanto ja Matti Länden avustivat

v     kaudella 1983 -84 Kisko varmisti paikkansa alemman jatkosarjan kautta, Matti Länden valmensi

v     kaudella 1984 – 85 SM-sarjapaikka varmistui karsintasarjan kautta, Lasse Järvenpää valmensi

v     kauden 1985- 86 Kiskon taival SM – sarjassa päättyi Orivedellä tappioon, Tauno Puurunen ja Lasse Järvenpää kauden valmentajina

v     Raimo Körkön ohella muita maajoukkuemiehiä Kiskon riveistä olivat Jarmo Tanskala (106 mo), Timo Kenakkala (78) ja Eero Alatalo (44) – Kai Steniuksella Nuorten maaotteluita ja B – maajoukkue-edustuksia, kuten myös Ilpo Makkosella

v     Kisko – Pieksämäki ottelussa Urheilutalolla oli yli 1.000 katsojaa

v     Yksi ykköstuomareistamme, Tervolassa syntynyt Ahti Huhtaniska, on edustanut  myös Oulun Kiskoa

v     kaksi SM –liigan päävalmentajista on Kiskon kasvatteja: Kai Stenius /Raision Loimu ja Sami Kurttila/Sun Volley